Snowchange Logo

Linnunsuo

Linnunsuo on ennallistamisohjelman pilottikohde. Se on kokonaisuudessaan 180 hehtaarin suo- ja kosteikkokokonaisuus, josta kosteikkoalaa on n. 110 hehtaaria. Tähän mennessä (maaliskuu 2021) siellä on dokumentoitu yli 195 lintulajia, sekä ahma, saukko, hirvi ja muut nisäkkäät ovat oppineet hyödyntämään aluetta. Parhaimmillaan 100,000 hanhea lepää kosteikolla syysmuuton aikaan. Linnunsuosta onkin tullut rewilding -ennallistustyön symboli maassamme. Linnunsuo saatiin Suomi 100 v-luonnonsuojelualueeksi alkuvuosina Rewilding Europe- ja Gaia-säätiöiden voimin. Se on kolmas kansallinen ICCA-alue, eli YK:n alaisen rekisterin mukaan ”yhteisöille tärkeä suojelualue”. Selkien kylän perinnetieto ohjaa kosteikon yhteishallintaa, jossa metsästäjät poistavat minkkejä ja voivat pyytää rajoitetusti vesilintuja. Linnunsuo on Jukajoen tärkein ennallistusalue, ja sen lähellä on Kylmänsuon lähes ennallaan oleva suoala. Alueen erityispiirteenä ovat maaperän rautasulfidit, jotka aiheuttivat kalakuolemia Linnunsuon turvetuotannon aikaan 1984-2010. Maaperä on erittäin hapanta. Kalakuolemien jälkeen VAPO, turvetuotantoyhtiö, rakensi ensimmäiset heikkolaatuiset altaat kosteikolle. Ne on kokonaan uusittu, ja altaita laajennettu vuosina 2019-2021, ja vesipinta-ala on noussut 90 hehtaariin. Erityispiirteidensä takia Linnunsuo on myös osa monia kansainvälisiä tutkimushankkeita. Linnunsuosta on kehittynyt suosittu retkeilykohde, jossa vierailee yli 1000 kävijää vuodessa. Kun saavut alueelle, tarkista kyltistä toimintaohjeet erityisen maaperän, erityisesti tulentekoriskin takia.
Facility
Facility
Facility
Facility
Facility
Facility

Nykyhetki

Tänään ennallistettu kosteikko ja pohjoisen suoala suojaavat Jukajokea happamilta purskeilta ja raskasmetalleilta. 8 vuotta ensimmäisten ennallistustoimien jälkeen alueesta on muodostunut kansallisestikin merkittävä luonnon ennallistusalue ja monen lajin koti.

Linnunsuo – Lajien monimutkaiset suhteet

Kun ennallistustoimet etenevät ja luonnontila palautuu, lajien ja ekosysteemien keskinäiset suhteet muuttuvat monimutkaisemmiksi ja syvemmiksi. Tästä hyvä esimerkki on kalalokkikolonia (Larus canus), jonka läsnäolo suojaa useita muita lajeja petoja vastaan. Erityisesti kahlaajalinnut hyötyvät kalalokkien läsnäolosta. Tämä puolestaan tukee Linnunsuon poikastuotantoa.

Linnunsuon yhteishallinta

Linnunsuo on Suomen ensimmäisiä kokonaan yhteishallinnan piirissä olevia alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että luonnonsuojeluviranomaiset, metsästäjät, kyläläiset ja maanomistajat ovat perustaneet menettelyn, jossa turvataan kaikkien oikeuksia ja velvollisuuksia. Alueella voi metsästää, mutta syyspyyntiä on myöhäistetty, että harvinaiset lajit ehtivät lähteä syysmuutolle. Metsästäjät myös hoitavat aluetta pyytämällä sieltä minkkejä, supikoiria ja muita vieraslajeja ja petoja. Yhteishallinnan tilannekuvan muodostus nojaa paikallisen tiedon ja tieteen yhteensovittamiselle. Molempien tietovirtojen avulla saadaan sitten täsmällinen tilannekuva siitä, miten Linnunsuo kehittyy.