02/04/2023
Saksalais-ranskalainen TV-kanava ARTE on tuottanut dokumenttielokuvan, jossa ennallistamisohjelma on esillä.
Dokumentti kuvattiin 2022 syksyllä ja siinä ovat mukana asiantuntijat Lumimuutoksesta, sekä kyläläisiä kuten Einar Martikainen.
https:
05/03/2023
Ihalan - Varissuon suunta Nuorajärvellä ja Ristisuo Suomussalmella tuovat vahvistuksia koilliseen.
Ihalan ennallistamisala on n. 15 hehtaarin soiden alue Nuorajärvellä, Ilomantsissa. Palstalla on myös eräkämppä. Se sijaitsee Nuorajärven rannalla, joka kuuluu Koitajoen vesistöalueeseen.
Ihalan ennallistamisala sisältää luontaista suota ja rantametsää.
Palsta sijaitsee merkittävän Petkeljärvi-Putkelanharju-Natura-alueen lähellä. Petkeljärvi-Putkelanharju (FI0700044) on yhteensä 3417 hehtaaria.
Kohde suojaa kattavasti omalta osaltaan Varissaaren alueen luontaista suota kaakko-koillissuunnassa, ja sitä voidaan pitää arvokkaana säilyneenä luontokohteena.
Ristisuon ennallistamisala on kokonaisuudeltaan n. 30 hehtaaria kahdessa palstassa. Se on lähes luonnontilainen Suomussalmella. Ristisuon välittömässä läheisyydessä on Sydänmaanaron 2986 hehtaarin Natura-alue (FI1200721). Sydänmaanaron rajausalue on laaja ja poikkeuksellisen luonnontilainen vanhojen metsien, soiden ja pienvesien muodostama alue, pääasiassa suuremmilta hakkuilta säästynyt. Alueen topografia on erittäin vaihteleva käsittäen suuren määrän eri kokoisia ja korkuisia moreenikumpuja ja -selänteitä.
Alueen linnusto on tutkittu hyvin ja varsinkin soidensuojelualue on linnustoltaan huomattava. Soiden näkyvimpiin pesijöihin kuuluu joutsen, minkä lisäksi jokavuotiseen pesimälinnustoon kuuluvat mm. kurki ja lukuisat kahlaajat samoin kuin meillä taantunut tuulihaukka sekä sinisuohaukka.
Ristisuon ennallistamisala tukee Sydänmaanaron yhteenkytkeytymistä ja suojeluarvoja.
14/02/2023
Suomussalmella Riuskanjoen alueelle on perustettu 43 hehtaarin suojelualue.
Rauhoitettava kohde sijaitsee Suomussalmella ja rajautuu Riuskanselkosen Natura 2000 ja vanhojen metsien suojeluohjelma-alueeseen. Rauhoitettava kohde muodostuu metsä- ja suoalueiden mosaiikista. Kohteen puusto on lehtipuuvoittoista ja pääpuulajina on hieskoivu.
Tilan halkaisee etelään päin virtaava Riuskanjoki, jonka uoma ja vesistön lähimetsä ovat luonnontilaisia. Vesistön lähimetsä on iäkästä uudistamiskypsää ja eri-ikäisrakenteista metsää.
Kohteen kivennäismaa-alueet ovat tuoretta kangasta. Turvemaat ovat metsämaan korpea ja kitu- tai joutomaan rämettä. Suoalueilla on jonkin verran ojituksia.
Kohde täyttää METSO valintakriteerit soveltuvin osin ja täydentää olemassa olevaa suojelualuekokonaisuutta.
Rauhoituksen tarkoitus on monimuotoisen luonnontilaisen suo- ja metsä- luonnon suojelu.
26/01/2023
Uusi seurantaraportti tiivistää kahden rewilding-alueen ympäristön tilaa. Siinä tarkastellaan Iin kunnan alueelta Perämereen laskevan Kuivajoen vesistöalueen alueen keskeisten virtavesien (Kuivajoki ja Kivijoki eli Ylijoki) sekä järvien (Oijärvi ja Kivijärvi) viimeisimpiä vedenlaadun tuloksia. Vesistöalue saa alkunsa Ranuan kunnan alueelta. Lisäksi tarkastellaan Parkanon kaupungissa sijaitsevan Kuivasjoen- Jarvasjoen vedenlaatua. Se sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella.
Kivijoen ja Oijärven tavoin Kuivajoen kiintoaineen sekä kokonaisfosforin ja kokonaisty- pen pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita ja vaihdelleet suhteellisen voimakkaasti. Ravinteiden pitoisuudet ovat olleet enimmäkseen eutrofisten vesien suuruusluokkaa.
OSK Lumimuutos on keskittynyt luonnonsuojelu- ja ennallistamiskohteiden toteuttamiseen molemmilla valuma-alueilla, ja toimintaa on tukenut erityisesti Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.
https:
23/01/2023
Uusi-Kannas on vanhojen metsien, toipuvien metsien ja soiden kokonaisuus etelä-Kuhmossa. Se tukee Lumimuutoksen ponnistuksia metsäpeuran saralla.
Uuden-Kannaksen ennallistamisala sisältää n. 80 vuotiasta kuusimetsää, osittain hakattuja kuvioita, ehjää suota ja sen halki virtaa puro.
Palsta sijaitsee kahden merkittävän Natura-alueen välissä, etelässä Ristivaara (FI1200203), 907 hehtaaria ja pohjoisessa Jämäsvaaran (FI1201002) 3257 hehtaarin luonnometsien alue.
Uusi-Kannas tukee omalta osaltaan näiden alueiden yhteenkytkeytyneisyyttä.
19/12/2022
Ruotsin Lottosäätiö on antanut tukea saamelaismetsien ennallistamiselle 2022-2024.
Ruotsin Lottosäätiö on myöntänyt tukea hankkeelle "The Indigenous and Traditional Knowledge Rewilding of Boreal Forests in Finland".
Hankkeessa on tavoitteena ennallistaa ja suojella 250 hehtaaria metsää saamelaisalueella. Lisäksi tuetaan Koitajoen soiden ennallistamista ja Onkamo-järvien ennallistamistyötä.
http:
16/12/2022
Merkittävä suokohde saatu Lieksasta mukaan. Guardianin artikkeli käsittelee ennallistamisohjelmaa (englanniksi).
Juurikkasuolle leimaa-antavaa on maisemallisesti näyttävä ja hyvin vetinen neva-alue suon keski- ja pohjoisosassa, suon eteläosa on rämevaltaista. Suon reunoja on monin paikoin ojitettu, mutta ojitusten vaikutus ei ole ollut kovin merkittävä. Juurikkapuron varrelta löytyy erilaisia korpia ja luhtavaikutteisia soita.
Juurikkasuolla sekä Hakosalmenkankaan ympäristön ojittamattomilla soilla on lisäksi huomattavaa merkitystä soidensuojelun (aapasuot, puustoiset suot, luhtaiset suot) kannalta.
Lisäksi Juurikkapurolla ja Hakosalmenjoella on merkittäviä pienvesiarvoja.
Juurikkasuon lintulajisto on ainakin 1990-luvun puolivälissä ollut suon kokoon nähden hyvin edustava.
Suolta on pesimäaikaisia havaintoja mm. kapustarinnasta (D1), lirosta (D1, EVA), metsähanhesta (RT, EVA), pikkukuovista (EVA), pohjansirkusta (VU), riekosta (RT) ja valkoviklosta (EVA).
Kohde vahvistaa myös Itärajan pinnan ylivaltiollista ekologista käytävää.
Tällä viikolla myös the Guardian Englannissa kirjoittaa ennallistamisohjelmasta. Linkki vieressä.
https:
07/11/2022
Uusi tiedeartikkeli, joka julkaistiin perjantaina, käsittelee kahden ennallistamisohjelman kohteiden kautta merkityksiä, tulkintoja ja maantieteellistä sijaintia kohteilla.
We belong to the land: review of two northern rewilding sites as a vehicle for equity in conservation - artikkeli julkaistiin humanities and social sciences communications -tiedelehdessä.
Sen tapaustutkimuksina on Karvialla sijaitseva Salojenneva sekä kolttasaamelaisalueen Vainosjoki. Molemmat on kokonaan ennallistettu ja ovat tärkeitä paikallisyhteisöille.
Artikkeli analysoi ja sijoittaa kylävetoisen ennallistamisen roolia suhteessa ympäristötyön käytänteisiin ja piirtää ääriviivoja uusille mahdollisuuksille, joita alueilla voi olla.
https:
24/10/2022
Kivisuo, ennallistamisohjelman isoin kokonaisuus, laajenee suojelun osalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n päätöksellä on kokonaissuojellun alan suuruus 766 ha.
109 hehtaarin laajennus on täysin ojittamaton, luonnontilainen suoalue, joka täydentää aapasuokokonaisuutta. Kivisuo edustaa monipuolisesti Pohjanmaan laajoilla aapasoilla tavattavaa suokasvillisuutta. Linnustoselvityksissä alue on todettu pesimälinnustoltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi.
15/08/2022
Metsäpeura katosi Suomen luonnosta 1900-luvun alkupuolella, Ilomantsissa viimeinen härkä ammuttiin 1918. 1960-luvulla Venäjän Karjalasta palasi kanta, joka on elpynyt sekä Kuhmon suunnalla, että lännemmässä. Elpyvä maisema-ohjelma käynnistää omalta osaltaan toimia, joilla turvataan metsäpeuran tulevaisuutta ja lisätään tietoisuutta metsiemme jylhästä petrasta.
Tarkemmin todettuna
- Soinissa sijaitseva Matosuo tukee laidunalueita ja ennallistamistoimet Metsähallituksen kanssa lähivuosina laajentavat aluetta
- Ähtärissä ohjelman alueet, kuten Oravasuo, kytkeytyvät Maaherransuon Natura 2000-alueeseen ja omalta osaltaan tukevat yli 400 hehtaarin ekologista käytävää
- Kuhmossa koko Naamanjoki on saatu toimien piiriin, samoin Horneankosken suo-, ja metsäala
- Jo olemassaoleva Muhoksen Kivisuon 650 hehtaarin kokonaisuus, joka on peuraalueen pohjoisreunalla laajenee tänään 760 hehtaarin kokonaisuuteen.
Tämän lisäksi palkittu luontokuvaaja Antti Leinonen julkaisee OSK Lumimuutoksen kanssa uuden Metsäpeura-kirjan 2023 keväällä.